May 24, 2006

Kirjasto lihaa, verta ja sielua

Hyllyssä: Päivänpolttava, Kirjastokokemuksia
Kirjoittaja: Laura

Maailma kylässä -festivaaleilla (Helsinki 27.-28.5.2006) voi lainata eläviä kirjoja. (Ainakin luultavasti, sillä Maailma kylässä -sivustolta en edelleenkään löydä asiasta tietoa.)

March 3, 2006

Makaaberia

Hyllyssä: Kirjastokokemuksia
Kirjoittaja: Laura

Myöhäisen perjantai-iltapäivän kunniaksi muiden yksittäisiä kirjastokokemuksia Internetin syövereistä, Medisiinarin blogista, bongattuna.

Kuolema kirjaston liukuhyllyjen väliin rusentumisen kautta assosioituu mielessäni jotenkin hauskasti siihen kertomukseen, jonka olen joskus jostain lukenut. Tarinan mukaan viimeinen kaiken silloisen aikalaistiedon hallinnut mies kuoli - sangen ironisesti - kun hänen oma kirjahyllynsä romahti hänen päälleen. Kirjoitustaidon ja kirjapainotaidon myötä tietoa alkoi siinä vaiheessa olla yli inhimillisen sietokyvyn - ja nähtävästi myös yli puusepäntaitojen.

Informaatiotulvan vuoksi hankitut, tilaa säästävät liukuhyllyt sopisivat varmaan hyvin esimerkiksi arkaluontoisen tiedon säilyttämiseen: nuuskijat voitaisiin nitistää itse teossa hyllyjen väliin, ja todeta, että se tieto oli heille vähän liikaa.

December 15, 2005

Kirjanmerkit kulkeutuvat

Hyllyssä: Kirjastokokemuksia
Kirjoittaja: Laura

LauraTampereella Sampolan kirjastossa oli pieni, mutta hellyttävä kahden vitriinin näyttely. (Huomautus: oli, koska pihtasin tätä kirjoitusta liian kauan.) Näytteille oli asetettu kirjastoon löytötavaraksi päätyneitä, palautettujen kirjojen välissä kulkeutuneita kirjanmerkkejä.

Osa oli aivan oikeaoppisia - paras oli mielestäni itse pienillä kätösillä askarrellun näköinen kirjanmerkki, jossa luki tussilla “kirjanmerkki” - osa sen näköisiä, että kovassa hädässä on otettu käteen mitä saatavilla sattuu olemaan. Taajimmin edustettuina olivat erilaiset pahviset lasinaluset.

Surku sitä, joka oli kadottanut nyplätyn pitsimerkkinsä. Itse yritän välttää liian arvokkaita kirjanmerkkejä, ja olen muutenkin sitä lajia, joka tunkee kirjan väliin mitä sattuu: teepussien papereita, kuitteja, kyniä, mitä tahansa, mikä vain mahtuu eikä sottaa. Niin pitkälle en ole kuitenkaan vielä mennyt, että olisin ottanut mallia kuulemistani urbaaneista kirjastonhoitajahuhuista: että kirjojen välistä löytyisi milloin rahaa, milloin juustonsiivuja.






















Get free blog up and running in minutes with Blogsome | Theme designs available here