Helsingin yliopiston kirjastoa ei enää 1.8.2006 jälkeen ole. Tosin menetys on vain nimellinen. Uusi nimi on sangen uljas Kansalliskirjasto. Ikään kuin alaotsikkomaisesti kansalliskirjasto-nimitys on Helsingin yliopiston kirjastolla ollut jo aikaisemman yliopistolain 26. pykälän mukaan.

Kansalliskirjasto on minulle melkoinen mystinen kirjastomaailman paratiisi. Se vastaa sellaisesta kaikenlaisesta koleesta kuten kansallisen kulttuuripääoman vaalinnasta ja siihen liittyvästä tietopalvelusta ja tiedonvälityksestä. Vapaakappalelain nojalla kirjastoon on jo vuosikymmenet kerätty kaikki painotuotteet ja esim. äänitteitä. (Painotuotteisiin kuuluu jopa esitteitä ja julisteita, olen nähnyt paikan päällä.) Kansalliskirjasto ylläpitää Fennicaa, Suomen kansallisbibliografiaa, johon kootaan tietoja kaikesta Suomessa painettavasta materiaalista ja erilaisia kirja-, äänite yms. aineiston kuvailusanastoja, joista joitakin on koottu verkkosanasto VESA:aan.

Monipuolisuudessaan ja koko maan kirjastopolitiikan suunnannäyttäjänä Kansalliskirjasto olisi varmasti unelmatyöpaikka monenkin työtehtävän osalta. Valmistumisen partaalla sopii rakennella pilvilinnoja ja liimailla kiiltokuvia.