Aikamatka, eli visioita suoraan 1980-luvulta
Tieteellisen informoinnin neuvosto (TINFO) julkaisi 1988 lääpyskän Tietohuollon tulevasta tekniikasta. Ennustukset kirjastolaitoksen tilasta vuonna 2010 ovat osuvia: kirjastoista tulee monitoimipaikkoja (pitää osittain paikkansa), itsepalvelun osuus kasvaa (kaikki ovat jo tapelleet lainaavien ja palauttavien koneiden kanssa), kirjastoista tulee aktiivisia tiedon muokkaajia, opastus ja konsultointitehtävät lisääntyvät.
Näinhän se jokseenkin on. Pedagoginen informaatikko ei enää ole enää myyttinen hahmo, johon pystyy vain byrokratia ja kryptoniitti. Kirjastot tuottavat linkkilistoja ja portaaleja, joiden avulla on suurempi todennäköisyys kahmaista heinäsuovan mukana se neulakin.
Entäs visio tietoammattilaisista:
Matalapalkka-alasta tulee korkeapalkka-ala, kun tiedon merkitys kasvaa. Tiedonhankinta säilyy taloudellisista syistä tietopalvelulla. Hankinnat ovat tärkeitä ja kalliita: pitää tietää mistä tieto löytyy. Asiantuntijoiden mielestä tietoammattilaisten pitäisi myös tarkistaa, meneekö välitetty tieto perille. Ellei näin ole, ongelmaan tulee etsiä ratkaisu esim. jalostamalla tietoa lisää. (Mts. 4-5.)
[Kolahdus johtui siitä, että putosin tuolilta nauraessani kylmää naurua.]
Jenni, tämä on helmi!
Miksei siinä visiossa lue, että nämä korkeapalkka-ammattilaiset ovat tehneet itsensä siinä määrin tarpeettomiksi, että heidän ulkoistamisestaan (minne?) puhutaan yhä painavimmin äänenpainoin.
Vai olisiko niin, että kehitys on kuitenkin kehittynyt vielä nopeammin kuin Tieteellisen informoinnin neuvosto koskaan keksi kuvitella.
Veera — April 5, 2006 @ 12:08 pm