Saako kirjastossa maiskuttaa ja rouskuttaa?
Netti-Iltasanomien yleisönosastolla on keskusteltu kirjastosta hiljaisena tilana. Mielipiteitä on esitetty parissa päivässä hurja määrä. Joitain kirjoittajia tosin näyttävät häiritsevän myös ihmiselämän äänet noin yleensä, vaikka puolustavatkin perinteistä kirjastohiljaisuutta.
Itse olen ollut sitä mieltä, että kirjastojen aika ehdottomana hiljaisena vyöhykkeenä on kauan sitten mennyttä. Satutunnit, luennot ja muut palvelut jo viittaavat siihen, erilliset lukusalit hiljaisuutta kaipaaville vahvistavat. Tämä on tietysti vain oma näkemykseni, ja minä pystynkin kyllä keskittymään lukemiseeni ja viereisen sohvaryhmän istuksijoiden juoruilun salakuunteluun yhtä aikaa.
Ei kirjastoon silti tarvitse erikseen tulla suu auki ruokaa mässyttämään tai puhelimeen kailottamaan. Tai häiriköimään. Niin kuin ei yhtään mihinkään oleskeluun tai työntekoon tarkoitettuun tilaan.
(Linkkivinkistä kiitokset Sinille.)
Riippuu aivan kirjaston koosta miten paljon äänet häiritsevät. ISossa kirjastossa voit vaihtaa paikkaa, jos naapurin kännykkä’keskustelu ei miellytä, pienessä mitkä tahansa äänet täyttävät koko tilan. Ihmiset eivät kunnioita kirjastojen kännykkärauhaa, matalaääninen juoruilu ei haittaa mutta kännykkään tyhjänpäiväisyyksien kailottaminen kylläkin.
Minä olen hieman harmissani siitä, että kirjastot hiljaisina tiloina ovat mennyttä aikaa. Nykymaailmassa on niin vähän julkisia hiljaisuuden saarekkeita, joihin ihmisten on luontevaa tulla.
Tui — February 19, 2006 @ 9:37 am
Jos tahdot kertoa kymmenen kiinnostavaa bloginnimeä, niin nyt voit väittää, että sinut on haastettu tekemään niin.
127.0.0.1
Anonymous — February 22, 2006 @ 2:05 pm